sunnuntai, 11. maaliskuu 2012

Kohti kevättä

Nyt on maaliskuu menossa, mennään kohti pääsiäistä.

Ulkona on tänä talvena ollut lunta ja olen saanut olla pulkkamäessä oman pienen lapsen kanssa. Olemme saaneet ulkoilla auringon paistaessa, tuntuu kuin tämä olisi meidän ensimmäinen yhteinen talvemme, sillä viime talvena olit vielä niin pieni ettemme saaneet kokea yhdessä talven riemuja.

Nyt pajuissa on pajunkissoja, kohta lumet alkaa sulaa ja purot täyttyvät. Pääsemme yhdessä seuraamaan miten kevät etenee, saan ihmetellä kanssasi kaikkea sitä mikä oli minusta aiemmin itsestään selvyyttä ja monesti jäi työkiireissä kokonaan huomaamatta.

Olen kiitollinen tästä vuodenajasta jonka saan kanssasi viettää, pieni, iloinen vipeltäjä.

 

Mukavaa kevään odotusta myös kaikille adoptio-odottajille;kevät on toivon aikaa

ja iloisia hetkiä jo lapsen saaneille! : )

torstai, 22. joulukuu 2011

Joulu, kiitollisuus

Onko jouluruoat tehty? Onko koti siivottu? Onko kuusi koristeltu? Olenko saamassa unelmajoululahjoja?Ei, mutta silti joulu on ihanaa. Voin ottaa syliini pienen lapsen, hänet josta niin kauan haaveilimme. Voimme yhdessä viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa, voimme kuunnella joululauluja, katsoa ja tutkia joulukoristeita, voimme leikkiä, hassutella tai voimme vain olla.

Tiedän että jossain on aviopareja, joille tämä ei ole vielä mahdollista, vaan he odottavat kotiinsa sitä omaa ihmettä; toivon teille jaksamista odotuksessa.

Tiedän että jossain on lapsen synnyttänyt ja adoptioon luovuttanut nainen; toivon että tietäisit että lapsellasi on kaikki hyvin,hänellä on paljon rakastavia ihmisiä ympärillä ja hänestä pidetään hyvää huolta.

Ja tiedän että jossain on lapsiperheitä, joiden lapsi on tullut adoption kautta: siellä on menoa ja tohinaa, (tai ainakin meillä on).

 

Toivon teille kaikille joulun iloa ja mahdollisimman hyvää uutta vuotta! : )

 

Mahdollinen voi käydä mahdolliseksi, ihmeitä tapahtuu...

T. Jalienty, pienen adoptiolapsen onnellinen äiti

 

tiistai, 22. helmikuu 2011

Onnellinen äiti

Tänä vuonna saan viettää äitienpäivää niin että minua muistetaan. Tänä vuonna saan iloita omasta lapsesta.

H pyysi, että kertoisin jotain lapsen tulosta. Kerron vähän, sillä en halua että minua tunnistetaan, mutta toisaalta haluaisin kertoa jotain sellaista joka auttaa muita odottajia odotuksessa.

Odotus oli pitkä. Miten se pystyi venymään niin pitkäksi? Välillä odotus meni huomaamattomasti ja välillä se oli yhtä tuskaa. Kaikista ikävintä odotuksessa oli se, että en tiennyt saammeko koskaan lasta.

Kun tieto lapsesta tuli, heitti koko elämä täysvoltin. Miten niin pieni ihminen voi laittaa kahden aikuisen elämän niin sekaisin? Ja niin pienessä ajassa? Soiton jälkeen saimme pienen ajan sisällä tietoa lapsesta, ostimme pakollisia asioita vauvalle ja pääsimme katsomaan häntä. Miten uskomatonta oli mennä katsomaan lasta, hoitaa häntä ja ottaa kotiin mukaan. En tiedä missä vaiheessa ymmärsin, että se pieni vauva on meidän, mutta hetkessä se ei tapahtunut.

Lapsemme on meille täydellinen, hänen vuoksi me odotimme. Meille ei olisi voinut antaa ketään muuta lasta. Emmekä olisi voineet saada lasta yhtään aikaisemmin, sillä silloin emme olisi saanut tätä meidän omaa lasta. Kun katson lasta, unohdan kaiken odotuksen tuskan. Minä olen vasta nyt valmis äidiksi, tämä lapsi teki minusta äidin.

sunnuntai, 20. helmikuu 2011

Haluan jakaa kanssanne yhden tekstin:

Ennen kuin minusta tuli äiti

        Tein ja söin lämpimiä aterioita.
        Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
        Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
        kuinka myöhään menin nukkumaan.
        Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        Siivosin kotini joka päivä.
        En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini
        myrkyllisiä vai eivät.
        En miettinyt koskaan rokotuksia.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
        kakattu
        syljetty
        pureskeltu
        pissitty
        eikä nipistelty pienillä sormilla

        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
        ajatuksieni
        ja vartaloni hallinta.
        Nukuin koko yön.
        En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
        voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
        En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
        En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen
        yksinkertaisesta hymystä.
        En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
        Ennen kuin minusta tuli äiti.
        En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
        etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
        En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
        palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
        En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
        vaikuttaa elämääni niin paljon.
        En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
        En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
        En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
        kun syöttää nälkäistä vauvaa.
        En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
        En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
        itseni niin tarpeelliseksi.
        Ennen kuin minusta tuli äiti,
        En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
        tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
        En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
        iloa
        rakkautta
        sydänsärkyä
        ihmetystä
        tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
        En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
        Ennen kuin minusta tuli äiti.
 
Minulla on ilo kertoa että Haavelapsi on ihan oikea lapsi, minun lapsi! Minä olen onnellinen äiti! : )

maanantai, 14. helmikuu 2011

IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE! : )

 
Olet olemassa, rakas ihminen.
Elämä kaunis on, kun tiedän sen.
Ei tärkeintä se, mitä sanot, teet,
vaan mitä olet, hymy, kyyneleet.

(Mirjami Lähteenkorva)
  • Seuraamani blogit

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Toteutuuko haaveet vai jääkö ne yhdeltä tärkeältä osin toteutumatta? Onko adoptiolapsi joskus todellisuutta meidän perheessä?
    Jaan ajatuksia tässä  ensimmäisessä blogissani. Opettelen vielä miten tämä blogin pitäminen toimii ja otan vinkkejä vastaa.

  • Tagipilvi