Voi kuinka odotan, että puhelin pirisisi ja kertoisi, että sinä saavut luoksemme. SITÄ puhelua odottaessa olen oppinut erottamaan minkälaiset numerot viittaavat puhelinkauppiaisiin. Aluksi petyin monta kertaa kun puhelin soi ja vastasin tuntemattomaan numeroon, eikä puhelu ollut se jota ehdin ajatella ja toivoa. Nyt tiedän että puhelinkauppiaat käyttävät ihan tavallisia numeroita.

 
Puhelinkauppiaiden lisäksi syksyyni kuuluu ulkoilua kirpeässä säässä, haikeutta menneestä kesästä, läheisten kanssa ajan viettämistä, kynttilöiden valossa tunnelmointia, käsitöitä (myös pikkuisellemme), talven ja pikkuisen odottamista. Odottamiseen kuuluu lastenvaunujen miettimistä: millaisissa vaunuissa pääsee myös lumisohjossa eteenpäin?
 
Toivo ja epätoivo vaihtelevat. Välillä teen suunnitelmia, että miten toimin kun meitä on kolme. Joskus tuntuu, että tuleeko sitä aikaa koskaan. Onneksi omasta olotilasta huolimatta vuodenajat vaihtuvat ja tuovat uusia ajatuksia.
 

Jouluun on vajaat kaksi kuukautta, on aika rauhassa alkaa miettimään jouluvalmisteluja. Ei niitä stressaavia, kuten siivoamista. Vaan niitä hymyn kasvoille nostattavia, kuten ulkovaloja, pienien joululahjojen suunnittelua, höyryävää glögiä, pipareita aurajuustolla ja kaikkea kivaa, joka tuo lämmintä joulumieltä kotiimme.